Helsinki App tuo kuntapalvelut kännykkään

6.4.2017 järjestetyn avoimen datan avokonttorin teemana oli Digitaalinen Helsinki -ohjelma, jossa pyritään sujuvoittamaan kaupunkilaisten arkea uusilla digipalveluilla. Yksi sen hankkeista on avoimen lähdekoodin Helsinki App -kännykkäsovellus, jonka toiminnallisuuksia voi rakentaa kuka tahansa.

Huhtikuisena iltapäivänä Kampin Narinkkatorin ovat vallanneet Helsingin valtuustoon pyrkivät kuntavaaliehdokkaat. Sisällä Laiturin infotilassa taas pohditaan, millaisia digipalveluja helsinkiläisille voisi tulevaisuudessa tarjota. Keskustelukielenä on englanti, sillä lähes kolmekymmenpäisen sovelluskehittäjäjoukon kaukaisimmat osallistujat ovat Bangladeshistä ja Saksasta.

Keskustelun pohjaksi Helsinki-sovelluksen projektipäällikkö Joonas Pekkanen napsauttaa käyntiin vasta julkaistun YouTube-trailerin. Minuutin esittely kertoo, että tulevaisuudessa Helsinki-kännykkäsovellus osaa kertoa push-viesteillä minua kiinnostavista lähiympäristön tapahtumista, Kerro kantasi -välilehdellä voin kertoa mielipiteeni paikallisista kysymyksistä, seuraavassa näkymässä taas saan tietoa kaupungin tuoreista lähiseutua koskevista päätöksistä.

Helsinki-sovelluksen ensimmäiset Android– ja iPhone-betaversiot voi jo ladata puhelimeensa, mutta ne antavat vasta pienen maistiaisen tulevasta.

”Ensimmäinen toiminnallisuus on supersimppeli, sillä voi lähettää palautetta kaupungille”, Joonas Pekkanen kertoo.

Perustoiminnallisuudet tehdään kaupungin omana softakehitysprojektina, mutta alustaa voivat hyödyntää myös ulkopuoliset sovelluskehittäjät omine kaupunkipalveluineen. Pekkanen kyselee, mitä tarvittaisiin porkkanaksi, jotta paikallaolijat innostuisivat rakentamaan omia toiminnallisuuksia Helsinki-sovellukseen. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi käyttäjämääriin perustuvat kompensaatiot. Joitain osallistujia palkitsisi jo linkitys kaupungin kotisivuilta. Linkki ison organisaation sivuilta tuo yksityiselle softakehittäjälle heti hakukonenäkyvyyttä Googlessa.

”Entä miten käyttäjät löytäisivät ulkopuolisten kehittäjien toiminnallisuudet?” Pekkanen kysyy. Digitaalinen Helsinki -ohjelman vetäjä Ville Meloni ehdottaa ratkaisuksi kaupungin omaa app storea. Jotain vastaavaa pilotoitiin Helsingissä jo vuonna 2013. ”Se oli silloin ehkä vähän aikaansa edellä”, Ville Meloni arvelee.

Workshopin kuluessa keksitään myös uusia toiminnallisuuksia Helsinki-sovellukseen. Osallistujat kaipaavat kännykkäänsä muun muassa reaaliaikaista tietoa vapaista pysäköintipaikoista, hiihtolatujen kunnosta sekä tarjouksia vapaista parturiajoista lähistöllä. ”Helsinki-sovelluksen lähdekoodi on jaossa Githubissa”, Joonas Pekkanen muistuttaa.

Toiveena on, että samalle alustalle syntyy niin Tampere- kuin Göteborg-sovellukset. Näin sama sovellus toimisi eri kaupungeissa, vain palvelun ilme ja tiedot vaihtuvat. ”Olen tosi iloinen, että sovellus tulee hyödyntämään Helsingin avointa dataa ja avoimia rajapintoja, kuten päätös-, palaute– ja tapahtumarajapintaa sekä joukkoliikenne-API:a”, HRI:n projektipäällikkö Tanja Lahti kiittää.

Digipalveluopas yhtenäistää käyttökokemuksen

Helsingin kaupungin digipalvelujen kehittämisperiaatteet noudattavat ohjetta ”tee vähemmän”. Pyörää ei keksitty uudestaan, vaan toimivat periaatteet lainattiin Ison-Britannian hallinnolta. ”Me vain käänsimme ne suomeksi”, kertoo Antti Pakarinen.

Toinen käynnissä oleva Digitaalinen Helsinki -hanke on uusi digipalveluopas. Se kokoaa yhteiset periaatteet ja sopivat työkalut kaupungin digitaalisien palvelujen rakentajille.

Hankkeen vetäjä Antti Pakarinen näyttää joukon eri toteuttajien tekemiä Helsinki-aiheisia verkkopalveluja. Ilmettä ei voi kehua järin yhtenäiseksi. Tähän auttaa digipalveluoppaan pian julkaistava graafinen ohjeisto. Vielä suurempi asia on palvelujen käyttökokemus. Käyttöliittymän pitäisi toimia samaan tapaan palvelusta toiseen. Tähänkin on pian tulossa kättä pidempää Helsingin digipalvelujen rakentajille. Yhteinen kehikko määrittää, miltä kaupungin digipalvelut tulevaisuudessa näyttävät ja tuntuvat.

Käytettävyysasiantuntija Tero Tikkanen kertoo, että tarkoitus on hyödyntää responsiivisten verkkosivujen rakentajien suosimia Bootstrap-työkaluja. Käyttöliittymäelementit tulevat jakoon GitHubiin. Kuka tahansa kaupungille palveluja kehittävä voi käyttää niitä vapaasti.

Miten saada kaupungin virastojen johto tähän mukaan, kysyy eturivistä koko HRI-palvelun käynnistäjä, nyt jo eläkepäiviään viettävä Asta Manninen. ”Kustannussäästöt ovat hyvä peruste. Palvelujen rakentaminen on halvempaa, kun käyttää valmiita elementtejä”, Tikkanen vastaa.

Seuraava Helsinki Loves Developers avoimen datan avoin konttori järjestetään to 11.5.2017 klo 14.15–16.45, aiheena avoin data Helsingin kaduista ja pysäköinnistä. Tervetuloa mukaan!

Kategoriat
avatar
Kirjoittaja
Petja Partanen
4 kuukautta, 1 viikko sitten

Kommentit

  1. Nyt on pakko korjata tätä tekstiä. Hel.fi-sivujen yhtenäisyyden eteen on tehty paljon töitä. Sivut on siirretty yhtenäiseen ulkoasuun, johon on tehty myös projektimalli, joilla tehtynä sivut ovat yhtenäiset. Tässä jutussa mainittava graafinen ohjeisto ja bootstrap-työkalut ohjaavat hel.fi-pääsivuston ulkopuolelle sijoitettavia sivuja ei pääsivustoa.
    Terveisin
    Mika Lappalainen
    Hel.fi-sivujen internet-päätöimittaja

  2. Jep, dissasin vähän väärää puuta, kun yritin kirjoittaa mahdollisimman tiiviisti. Eli puhuin juuri noista ulkoisten kehittäjien luomista verkko- tai asiointipalveluista, en niinkään hel.fi -pääsivustosta. Editoin vähän juttua tältä osin!

Sähköposti-ilmoitus kommenteista: tilaa tai peru tilaus