Pääkaupunkiseudun avoimet datat myös kansallisessa ja EU:n dataportaalissa

HRI_STILL_003

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet Suomessa datan avaamisen pioneereja ja avanneet julkisia aineistojaan vuodesta 2011 alkaen www.hri.fi-palvelun kautta. HRI on edelleen vahva suunnannäyttäjä, mutta viime vuosien aikana Suomeen on perustettu muitakin dataportaaleja. Lisäksi on perustettu myös EU:n laajuinen, monien maiden avoimia aineistoja yhteen palveluun kokoava dataportaali.

Vuonna 2014 valtio julkaisi kansallisen Avoindata.fi-palvelun osana Valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelmaa (2013-2015). Avoindata.fi toimii Suomen keskitettynä avoimen datan jakelualustana, jossa julkishallinnon lisäksi myös yritykset ja yksityiset tahot voivat julkaista avointa dataa. Palvelua ylläpitää ja kehittää Väestörekisterikeskus.

3 kuukautta, 3 viikkoa sitten
0

Tanja Lahden matkaraportti Brysselistä

TAIEX MC WS on Open Data

​Osallistuin 20.-21.3.2017 Euroopan komission järjestämään TAIEX Multi-Country Workshop on Open Data Policies -tapahtumaan Brysselissä komission kutsumana ja kustantamana. Tapahtuman tavoitteena oli levittää avoimen datan kokemuksia ja hyviä käytänteitä Euroopan Unionin naapurimaille.

​Tapahtuman virallisena järjestäjätahona toimi Euroopan komission DG Neighbourhood and Enlargement Negotiations. Tilaisuuteen osallistui noin 40 edustajaa noin 20 EU:n naapurimaasta kuten Azerbaidžanista, Egyptistä, Georgiasta, Israelista, Libanonista ja Montenegrosta.

Tilaisuuden alussa esiteltiin EU:n avoimen datan politiikan taustaa ja linjauksia. Lisäksi esiteltiin kahta EU-tasoista avoimen datan portaalia: a) Euroopan dataportaalia, jonne harvestoidaan (kopioidaan) kaikkien jäsenmaiden avointen datasettien metatiedot sekä b) Euroopan Unionin avoimen datan portaalia, josta taas löytyy EU:n eri instituuttien avoimet datasetit.

5 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Avoin energiatieto. Ketä kiinnostaa?

voimala4703.jpg

Kysyimme yrityksiltä vuonna 2016, mitä energiatietoa kaupungin tulisi tarjota avoimena datana. Haastateltavaksi valikoitui energia-alan start-upeja, pari isompaa sensoroinnin ja talotekniikan parissa toimivaa yritystä ja tutkimus- ja edunvalvontaorganisaatio (yht. n. 10 haastattelua/keskustelua). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, mikä energiatieto olisi hyödyllisintä ja mitä energiatietoa jo hyödynnetään.

Kaikenlainen energiatieto kiinnosti yrityksiä, mutta eniten hyödyntämismahdollisuuksia on yritysten mielestä energiankulutustiedossa: kaukolämpö, kiinteistösähkö, käyttäjäsähkö ja vesi. Kaupungin rakennuskannan energiankulutustietoa toivottiin avoimena datana kuukausitasoisena tai tarkempana datana. Mitä tarkempaa dataa, sitä tarkempia analyysejä pystytään tekemään esimerkiksi siitä, miten rakennus reagoi ulkolämpötilaan.

7 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Eurooppa haltuun! HRI esittelemässä ja etsimässä avoimen datan uusia tuulia

BigBen

Loka-marraskuu oli HRI-väelle varsin vauhdikas ja kansainvälinen, sillä ramppasimme Euroopassa sekä jakamassa oppejamme että oppimassa muilta. Aivan lokakuun alussa olimme Madridissa International Open Data Conferencessa. Syksyn reissuputkeen mahtui lisäksi parikin Brysselin-matkaa sekä reissu Lontooseen.

Brysseli

Lokakuussa Tanja Lahti vieraili Brysselissä kahteen otteeseen. Week of Regions and Cities -tapahtumassa 12.10. Tanja esitteli Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tehtävää avoimen datan työtä ja osallistui paneelikeskusteluun.

Seuraavalla viikolla järjestetyssä EU:n Alueiden komitean järjestämässä EuroPCom 2016 -tapahtumassa 20.10. HRI pääsi jälleen hyvin esille sekä Tanjan pitämän lyhyen esityksen että paneelikeskustelun muodossa.

9 kuukautta sitten
0

HRI Madridin International Open Data Conferencessa

IODC_2016

International Open Data Conference järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa Madridissa teemalla Global goals, local impact. Nyt neljättä kertaa järjestetty IODC on maailman suurimpia avoimen tiedon tapahtumia. Avoimen tiedon kansainvälisiä kuulumisia olivat ammentamassa HRI:sta Hami Kekkonen sekä Henri Kotkanen ja 6Aika-hankkeesta Hanna Niemi-Hugaerts, Kalle Uutela, Roberto Corsini, Riku Oja, Jussi Arpalahti ja Lilli Linkola.

Kaksipäiväisen konferenssin lisäksi ohjelmassa oli lukuisia sivutapahtumia, joista osallistuimme CKAN Conferenceen, Open Data Standards Dayhin ja Open Cities Summitiin. Itse konferenssissa oli lukuisia rinnakkaissessioita, joihin jakauduimme kiinnostuksen kohteiden ja työnkuvan mukaisesti.

11 kuukautta, 1 viikko sitten
1

Aineistojen yhdistely paransi datojen löydettävyyttä

HRI_STILL_006_FIN

Tammikuussa miltei 1 300 aineistoa, helmikuussa kuutisensataa aineistoa ja nyt HRI:n etusivulla oleva aineistolaskuri näyttää lukua 549. Mitä ihmettä, onko HRI ryhtynyt sulkemaan dataa? Ei sentään, vaan kyseessä on HRI:n aineistojen laaja yhdistämis- ja yhtenäistämistyö. Mitään dataa ei ole poistettu, vaan samat 1 300 aineistoa tarjotaan nyt suurempina kokonaisuuksina.

Ryhdyimme HRI:ssa tämän vuoden alussa laajaan urakkaan, jossa jo avattuja pieniä aineistoja yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tarkoituksena oli parantaa aineistojen löydettävyyttä sekä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja ylläpitoa. Nyt tämä työ on saatu päätökseen.

1 vuosi sitten
0

Kaiken takana on tieto

Jussi_Pajunen

Noin kuusi vuotta sitten Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen päättivät ryhtyä avaamaan hallussaan olevia julkisia tietovarantojaan avoimena datana kenen tahansa vapaasti hyödynnettäväksi. Tasan viisi vuotta sitten, keväällä 2011, tätä varten lanseerattiin Helsinki Region Infoshare HRI -palvelu yhteistyössä Forum Virium Helsingin kanssa. Aluksi kyse oli rohkeasta kokeilusta – HRI oli omalla tavallaan ensimmäisiä askelia kohti kokeilukulttuuria.

Tiedon avaamisen hyödyt ovat moninaiset: julkishallinnon läpinäkyvyyden lisääminen ja toiminnan tehostaminen, demokratian edistäminen sekä hyödyt tutkimus- ja kehittämistoiminnalle ja liiketoiminnalle.

Datan avaaminen lähti vauhdilla käyntiin, ja parin vuoden jälkeen kokeilu muuttui pysyväksi toiminnaksi.

1 vuosi, 4 kuukautta sitten
0

Mikä estää suomalaisten potentiaalin käyttöönoton?

(c) Jussi Hellsten

Suomen kansantalouden kriisi on mykistävä paradoksi. Suomalaisilla on käytössään kaikki menestykseen tarvittavat tekijät: korkea koulutustaso, avoin tieto ja sananvapaus. Voisi kuvitella, että nämä peruselementit tuottaisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti hyödyllisiä ja kuumille kiville kaupaksi käyviä keksintöjä, jotka toisivat onnea ja vaurautta paitsi kansa- niin koko ihmiskunnalle.

Miksi näin ei käy? Mikä asettuu verrattoman potentiaalin valjastamisen tielle? Mikä estää menestyksen? Olen taloustieteessä täysi diletantti, joten vastausyritykseni ovat epäilemättä naiiveja – mutta kun paraskaan asiantuntemus ei näytä Suomen tautiin tepsivän, ehkä amatöörinkin aatokset voidaan heittää kentälle kuin rantapallot playoff-ottelun päätteeksi.

1 vuosi, 6 kuukautta sitten
0

Pääkaupunkiseudun alueiden ja Uudenmaan kuntien tulotaso- ja tulonjakoaineistot

suurituloisimmat

Helsingin seudulla on 660 000 asuntokuntaa, joiden tulotasoista löytyy monenlaista kiinnostavaa tietoa. Miten tulotaso jakautuu alueittain tai ikäryhmittäin – tai millä alueella ovat suurituloisimmat asuntokunnat? Asia ei ole kovin yksiselitteinen ja edellyttää lukuisten käsitteiden ymmärtämistä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on väestötietojen ekspertti. Hän tutustuttaa tämän artikkelin myötä tulotaso- ja tulonjakodatojen maailmaan. Ko. dataa on nyt saatavilla avoimena datana, mutta ennen soveltamista on hyvä tutustua Vuoren esille nostamiin seikkoihin ja esimerkkeihin. Käsitteiden määrittelyt ovat artikkelin lopussa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksiköt sekä Uudenmaan liitto ovat yhdessä hankkineet laajan alueittaisen tulotaso- ja tulonjakoaineiston.

1 vuosi, 7 kuukautta sitten
1

Avoin data ja kaupunkiaktivismi

Lisaa_kaupunkia_Hkiin-ryhma

Kun vuonna 2009 perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän, tiesin paljon vähemmän kuin nyt. En ymmärtänyt, miksi Helsinki ei tuota riittävästi hyvää kaupunkiympäristöä ja halusin haastaa vallassa olevan ajatusmaailman.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli vaikeaa aikaa kaupunkiympäristöön haluavalle nuorelle aikuiselle. Helsingistä tuli vuosi vuodelta paljon parempi ja kalliimpi kaupunki asua. Rakentaminen ei vastannut tähän kasvaneeseen kysyntään lainkaan, ja poliittiset päättäjät taistelivat lähinnä Nurmijärvi-ilmiötä vastaan ja vaativat lähiömäisempää kaavoitusta kantakaupungin uusilla alueilla. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmästä kehkeytyi seuraavien vuosien aikana tuhansien ihmisten yhteinen projekti paremman kaupungin rakentamiseksi.

1 vuosi, 7 kuukautta sitten
0
1 2 3 4 5