Helsingin päätöksenteon avaaminen
Tässä keskustelusäikeessä kerätään vapaamuotoisia kommentteja ja ajatuksia Helsingin päätöksenteon avaamiseen liittyen, jotta voimme 16.4. järjestettävässä työpajassa esitellä kaupungin hallintokeskukselle kehittäjien näkökulmaa.
Taustatietoa avaamisesta ja päätöksentekojärjestälmästä (AHJO) löytyy artikkelistamme hri.fi-sivustolla.
Tervetuloa keskustelemaan asiasta myös kasvotusten 16.4. klo 14:30-17:00 järjestettävään minityöpajaan Forum Viriumin työpajatilaan (Aleksanterinkatu 16-18) Facebook-kutsu.
Petri Kola
Mainostin keskustelua Facebookissa. Siellä:
- kaivattiin diaarinumerojärjestelmän logiikan avaamista
– onko mahdollista saada yhteen asiaan/diariin liittyvät muut diaarit jotenkin selville (esim selvityspyynnöt, lausunnot, konsulttityö ym.)
– onko mahdollista saada asian käsittelyä ohjaavat asiakirjat/diaarit selville (suurin osa käsiteltävistä asioista juontaa juurensa strategioihin, kaupungin asunto-ohjelmaan, viisivuotissuunnitelmiin, budjettikirjaan jne. – tämä koskee kuulemma kaupunkisuunnittelu-, ympäristö-, kiinteistö-, rakennus-, elinkeino, asunto ym. lautakuntia)
- tiedettiin kertoa, että vain pari kaavoituspäätöstä vuodessa jää menemättä läpi, joten epäiltiin, että päätöksiä ei tuoda käsittelyyn, ennen kuin on varmaa, että ne menevät läpi
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos Petri linkistä. Diaariviidakko menee aika lähelle sitä ongelmaa, johon Asialistan kanssa jäimmekin työpajassa. Eli miten lähetystä sitä tietomassaa, mitä Helsingin kaupunki jakaa. Kävimme silloin kaupungin kanssa juttelemassa ja silloin sanottiin, että koko diaarijärjestelmä on siirtymässä johonkin keskitettyyn kirjaamoon? (emme sitten siihen vanhaan jaksettu kovasti perehtyä) Lautakunnilla ja valiokunnilla oli mitä monimuotoisemmat menettelytavat asioiden kirjaamiseen. Mutta tämä diaarinumero ei ole välttämättä ainoa lähestymistapa (mutta se datan yhdistelemisen kannalta, joka tietokannan kannalta kuulostaa nopeasti järkevältä). Joka tapauksessa, jos otetaan esimerkiksi henkilö x, joka ilman sen kummempia motiiveja haluaisi avata aiheen Asialistalla tai jossain muualla, niin olisiko se sitten diaarinumero, joka olisi järkevin. Yritimme myös miettiä sellaista lähestysmistapaa, että avataan esim. aihe “Guggenheim” (sori oon vähän pihalla ajankohtaisuudesta tällä hetkellä) ja sitten katsoa mitä kaikkea siihen linkittyy mm. diaarinumeroita. Mutta onko tarkoitus suhtatutua siihen tietomassaan niin kuin toimittaja? Antti ilmeisesti ainakin tätä asiaa on lähestynyt näin (kurssista (ei siis mikään suunta
päätellen). Mut joka tapauksessa, diaarinumerojärjestelmällä siitä saa loogisen mutta ei kiinnostavaa 
. Mutta asiasta tulee heti kiinnostava, kun sen voi nopeasti osoittaa kohdistuvan just omaan ja henkilökohtaiseen elämään. (esim. koulu lähtee joltakin postinumeroalueelta)… sitten on ne strategia ja suunnitelma ym. tasot erikseen, jotka on sitten enemmän vihkiytyneille ehkä kiinnostavia. Mutta tarkoitus ei varmaankaan ole tehdä kopiota kaupungin järjestelmästa vaan antaa sen muodostua kaupunkilaisten ehdoilla (easier said than done) Mutta ideaali mielestäni olisi, että virkamies huolehtisi kaupunkilaisista asioita kantaan kirjatessa, (ei tarvitsisi välttämättä olla mikään muu uusi xxuuD#öä systeemi, kunhan nyt on vaan jotain tekemistä arkitodellisuuden kanssa). Veikkaan, että sellainen on jo olemassa (esim. käsittelevä virkamies?) ja henkilötietoasian voi kiertää sanomalla vain, että “antakaa meille edes otsikko!”. Silläkin tavalla saataisiin jo hieno alku. Kun olisi otsikot, aika ja käsittelevä virkamies.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos kiitos!
Mainio ilmaisu tuo diaariviidakko ja hyvä esimerkki tuo Guggenheim. Rupeaa itsellekin hahmottumaan yksittäistä pöytäkirjaa laajempi kokonaisuus.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Avausartikkeliin liittyen: Päätöksenteon aineisto, joka jo nyt julkaistaan pdf:nä on ennen renderöimistä rakenteista dataa, ja siten helposti hyödynnettävää. Datan rakenteen ymmärtäminen onnistuu parhaiten hyvällä yhteistyöllä tiedon omistajan kanssa.
Tehtäväluokituksen, asian diaarinumeron, hakusanojen avulla ja muiden metatietojenavulla on ideoitavissa suuri joukko erilaisia tiedon ryhmittelyjä, joilla voi olla käytännön hyötyjä. esim. voidaan poimia ja yhdistää eri päättäjien ja päätöksentekovaiheiden samaa aluetta tai samaa tietoaluetta koskevaa tietoa yhteen.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Kiitos kommentistasi Arto!
Olemme saaneet esimerkkitiedoston mainitsemastasi rakenteisesta datasta. Tässä linkki zip-pakettiin, joka sisältää XML-tiedoston ja siihen liittyvää kuvailua.
Täytyypä vielä kysäistä josko noiden kenttien viralliset kuvaukset löytyisivät jostakin.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Leena Mällänen kaupungilta, kertoi sähköpostitse avaamista rajoittavasta seikasta:
Hallintokeskuksessa on keskusteluissa noussut esille henkilötiedot, joita ei voida julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan luovuttaa Ahjosta, joka on viranomaisen henkilörekisteri. Henkilötietoja ei voida luovuttaa kopiona, tulosteena eikä sähköisessä muodossa rajoituksetta, vaikka ne olisivatkin julkisia tietoja. Tämän vuoksi niitä ei voi panna julkiseen tietoverkkoonkaan. Mm. Ahjon metatiedoissa/asiasanoissa on henkilöiden nimiä, joita ei saa löytyä avoimena julkaistuista tiedoista.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Ks. Apps4Democracy Finland -kisassa esitelty Asialista.fi-palvelun kuvaus: http://www.mindtrek.org/2009/node/118
Kyseistä palvelua ei kai koskaan ole tehty valmiiksi, mutta tuossa kuvauksessa voisi olla joitain ajatuksia siitä, miten päätöksentekoaineistoa voisi hyödyntää.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Mulle tulee Asialistasta mieleen, nykynettikokemuksien valossa, jonkinlainen Storify tai Pinterest hallinnon prosesseille ja dokkareille (tai oikeastaan dokkareiden osille, sillä haluamansa palaset pitäisi pystyä helposti poimimaan).
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Toukokuun (loppupuolen) HS Open -tapahtuman teemaksi on valittu Datavaalit2012. Olisi loistavaa, mikäli AHJO -aineistoa saataisiin siihen mennessä avattua. Datavaalit -ideasta järjestetään ensimmäinen suunnittelupalaveri lauantaina 31.3. klo 14:00 Lasipalatsin yläkerran kohtaamispisteessä.
http://datajournalismi.fi/datavaalit-2012-tapaaminen-313-hki
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Katsotaan mitä voimme tehdä, kunhan selviää mitä kehittäjät toivovat.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Note to self: tässä avoimen datan ohjeistuksessa on asiaa, jota pitää poimia mukaan AHJOn avaamiseen.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tässä vielä talteen joitakin linkkejä:
* kaupungin hallinnon organisaatiokaavio – sivulla 2
* openlylocal on hyvä kansainvälinen referenssi
Avaamiseen liittyviä suomalaisia toimijoita:
* Punakynä
* Kansanmuisti
* Avoin ministeriö
* Osallistumisympäristö, ainakin sen Lausuntopalvelu
Punakynän Google-kalenterikokeilu
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Selailin julkishallinnon IT-järjestelmien kehittämistä ohjaavia JHS-suosituksia. Mitään erityisen kiinnostavaa ei sattunut silmään, mutta vilkaiskaa ihmeessä muutkin:
- JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat
- JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi
Itseäni askarruttaa kovasti olisiko noissa XML:n kentissä sovellettu jotakin yleisempää standardisanastoa. Toisaalta jos ei ole, voitaisiinko asiakirjat jatkossa tarjota kehittäjille noudattaen jotakin standardisanastoa. Päästäisiin kohti tilannetta jossa Helsinkiin tehty sovellus toimisi suoraan Tampereella.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Sen voin ainakin jo skeemaa (hieno kuva!) vilkaisemalla sanoa, että JHS 170 mukainen XML-skeema tämä ei ainakaan ole. Elementtien nimet eivät ole JHS 170 käytäntöjen mukaisia.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tää olis just se mihin pitäisi mennä. Yhtenäinen standardi, sit vielä kun saisi open sourcena koko asiakirjanhallintajärjestelmän ja vaan monistettaisiin se koko maahan.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Katselin Tampereen päätösasiakirjoja ja sitä kuinka Punakynä ne tarjoilee – esim näin. Tuli mieleen, että kyllä jo pelkkä globaali haku kaikkiin asikirjoihin olisi kiva – vielä mielelään inkrementaalisena.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Ompas hyvä systeemi tuo punakynä. Mut heti tekee mieli tehdä sille esimerkille näin.
“Erikoissairaanhoidon johtokunta selvittää Hatanpään sairaalan remonttitarvetta. Palveluhintoihin on tullut muutoksia. Sulut ja supistukset tiedossa kesälle 2012. Uusi virka tulossa kuvantamiseen ja kahdelle erikoissairaanhoitajalle”
Tiedän, että kaupunki ei saa tehdä noin brutaalia tiivistelmää ja se poiminnan valta pitäisi olla nimenomaan kaupunkilaisilla. Jonkun pitää vain lukea ne ekaks. Näitä tiivistettyjä tärppejä voisi sitten heittää johonkin jakokanaville. (typerästikin kirjoitettu voisi provosoida nimenomaan besserwisserit heti korjaamaan sitä).
) Pääasia, että tiivistykset tulee ihmisten kielellä, niin silloin saadaan myös ymmärrettävämpää sanastoa ja siihen kaupunkilaisten syöttämään sanastoon sitten tota inkrementaalista juttua. Ei kukaan hae sieltä tietoa jollain tarveselvitys sanalla. Linkitys pitää kuitenkin toimia koko ajan sinne jargoniin asti.
Seuraava askel olisi miettiä, että ketä tämä kiinnostaa ja siitä lähteä sitten miettimään sitä luokittelua. Voisi kuvitella esim. jotain esim. kyseisen sairaalan henkilökunta? mistä löytäisi kuntalaiset, joiden sydämenasia on nimenomaan sairaanhoitoon liittyvät asiat. tai esim. supistussuunnitelmat? (ei mikään synnytysosasto) pointtina siis se, että ongelma ei mielestäni ole niinkään siellä diaariviidakossa tai niissä suosituksissa, vaan se miten saavutetaan ne, joita kyseinen pöytäkirja kiinnostaa ja miten niitä voisi luokitella? (vai onko niitä?
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Täytyy selvittää kaupungin käyttämät luokittelut. Käsittääkseni kaupungin yhteisellä kirjaamolla on avainrooli tässä. He ilmeisesti vastaavat asiakirjojen luokittelusta.
Hyvä pointti myös toi hallinnon kielen tulkkaamistarve (esim. sanan: tarveselvitys, vieraus). Mielestäni datan avaamisessa ei kuitenkaan varsinaisesti tuota ratkota, vaan enemmänkin mahdollistetaan, että muut toimijat voivat ongelmaa ratkoa.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Päivi Litmanen-Peitsala vinkkasi eilisessä data-vaalit tapaamisessa SADe-hankkeen Elinympäristön tietopalvelut -osion blogista. Sitä selaillessa sattui silmään hänen kirjoituksensa tiedon löydettävyydestä. Mieleen palasi tuttu teema – nimittäin käsitteiden avaaminen haettaviksi arkikielellä. Sitähän kommentoija Asialistakin peräänkuulutti.
Pohdimme asiasana-asiaa muutama viikko sitten Sitran Uusi demokratia -hankkeen loppuseminaarissa parin osallistujan joukolla. Silloin nousi esiin ajatus arkilähtöisen sanaston kokoamisesta, jota voitaisiin tarjota hallinnolle käytettäväksi. Nythän asiasanalistat ovat hallinnon laatimia. Ne perustuvat hallinnon rakenteisiin ja prosessihin. Arkilähtöisessä sanastossa lähdettäisiin luokitteleemaan ihmisen arkikokemuksesta ja elämäntilanteesta käsin, tyyliin: koulu, työ, koti, harrastukset, raha, ruoka, lapset, ala-aste, päivähoito, urheilu ja liikenne…
Tässä kohti tunnen pienen piston sydämmessäni, sillä meidän datahaussammekin taidetaan käyttää lähinnä tilastokeskuksen määrittelemiä asiasanoja, joista monia en vapaaehtoisesti tulisi ikinä kirjoittaneeksi minkäänlaiseen hakukenttään, kuten: tartuntataudit, riita-asiat, epäpuhtauspitoisuus ja asuntokunta.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Itse olen pohtinut myös tätä tiivistämisen teemaa, kuten myös kiinnostuneiden löytämistä. Tiivistäminenhän on aina myös poliittinen valinta: mikä on oleellista, ja mistä näkökulmasta asian kertoo. Siksi “epäpoliittinen” tiivistäminen on hyvin vaikeaa ja johtaa helposti kapulakielisyyteen (koska virkamiesten käyttämien termien vaihtaminenkin on poliittinen valinta; eri termeillä on erilaisia konnotaatioita).
Osaratkaisu jonka olen keksinyt on lautakuntablogit. Siis eri lautakuntien ym. jäsenet blogaavat kokouksista omasta näklökulmastaan mielenkiintoisia asioita, ja heille kertyy näitä asioita ja näkökulmia kiinnostavina pitävää yleisöä. Tiivistysten poliittisuus ei haittaa, koska löytyy kilpaileviakin näkökulmia muista puolueista.
Käytännössä noita ei vielä kauheasti löydy. Itse kirjoitan yleisten töiden lautakunnasta tänne, ja tuolla on myös linkkejä joihinkin muihin Helsingin lautakuntablogeihin. Antti Poikola myös blogaa jyväskylän joukkoliikennelautakunnasta.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Hyvä pointti Otso. Tuo palautti mieliini Pekka Saurin videoblogin. Käsittääkseni hän tuottaa aina ennen valtuuston kokousta yhdellä otolla tämmöisen itselleen tärkeän ajatuksen kiteyttävän videon. Jos näin on, niin hienoa tässä on rutiinin luominen itselle ja videon fiksu käyttö (tiivistämisen viemä aika on ennakoitavissa + väline ohjaa tiivistämään).
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Juttelin tästä avaamisprojektista kavereiden kanssa tänään. Yksi erityisen hyvä näkökulma nousi esiin. Pitää kysyä ja selvittää mitä Helsingin päätöksenteon ongelmat ovat, jotta avaamistoimenpiteitä voidaan kohdistaa niiden ratkomiseen.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Mielenkiintoinen väikkäri (Vaikuttavat asukkaat – Aija Staffans) asukasosallistumisen ristiriitojen taustatekijöistä kaupunkisuunnittelussa, jos haluaa lähteä perehtymään päätöksenteon haasteisiin. Pitää kuitenkin muistaa, että kaupunkisuunnittelu on ilmeisesti hieman poikkeuksellinen päätöksenteon alue, sillä kuulemma vain maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjattu vaatimus valmistelun avaamista osallisille.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tutustuin nyt syvällisemmin kokousta kuvaavaan XML-tiedostoon. Tein sen rakennetta kuvaavan selattavan svg-tiedoston skeema-tiedostosta. Se helpottaa valtavan XML-tiedoston selaamista. Aloittelin lisäksi tiedoston parseroimista ruby:lla. Kerkesin lukemaan kaikki kokouksen liitetiedostot, aika loppui ennen diaarien lukemisen valmistumista. Julkaisin koodini GitHubissa.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Nyt todella nopea kommentti muutamaan asiaan, enemmän pääsiäisen jälkeen.
Ensinnäkin olisi varmaan hyvä ajatella koko asiakokonaisuutta kolmen näkökulman kautta: valmistelu, päätöksenteko ja toteutus. Näillä vaiheilla on aina oma logiikkansa.
Valmisteluvaihe on usein alkanut jo ennen kuin asia saa mitään diaarinumeroa tai työmääräystä. Esimerkiksi kaavoituksessa asemakaavaan liittyvät selvitykset starttaavat jo maakuntakaavan ja yleiskaavan vaiheessa. Valmisteltavan asian taas määräävät kaavoituksen ulkopuoliset asiakirjat kuten asunto-ohjelma tai yleiskaavan strategiaosa. Siellä saatetaan esim. sanoa, että asutusta tiivistetään joukkoliikenneyhteyksien viereen – tämä velvoittaa. Liikenneratkaisut taas saatetaan tehdä seudullisina tai vaikkapa Väylävitastossa… eli valmisteluvaiheen asiakirjoja tulee etsiä organisaation ulkopuolisistakin lähteistä.
Päätöskäsittely on useimmiten hyvin dokumentoitu kussakin hallintokunnassa – edeltävät päätökset ja lausunnot mainitaan päätösasiakirjoissa. Se mitä ei välttämättä mainita on viereisen hallintokunnan toimet saman asian ympäriltä. Esimerkiksi kaavoituksen liittyvät kiinteistökaupat ovat eri reitillä.
Päätöksiin liittyvät velvoitteet taas saattvat olla virastoille osa toimintasuunnitelmaa, joka on hyväksytty velvoittavana asiakirjana. Jos luvataan tehdä NN määrä kaavoja, näin tulee toimia…tai jos budettikirjaan on kirjattu tietyt toimet, ne tulee toteuttaa. Ja kaikessa tulee noudattaa strategioita, ne velvoittavat.
Toteutuksessa taas polut haarautuvat erittäin moneen varsinkin rakentamiseen liittyen: käyttötarkoitukset määrittelee esim. väestöennuste, päivähoidon tai opetustoimen investointibudjetti, yleisten töiden alaiset työjärjestykset, kilpailutukset, jne.
Vaikeus on siinä, että useimmilla asioilla ei ole “sosiaaliturvatunnusta” ja sellaista on vaikea laatiakin, sillä asiat ovat samanaikaisesti useamman toteutuspolun osia. Yksi yksiköintiä helpottava tunnus on suurpiiri tai kaupunginosa – rakentamisessa myös tonttitunnus. Kts. karttoja http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/Palvelut/Kaavoitus+ja+rakentaminen
Varmaan kannattaisi jutella SYKE:n SADe-projektin porukoiden kanssa. Niillä on menossa esim. tällaista http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26807&lan=fi
ja
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=403839&lan=fi&clan=fi
ja
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=408559&lan=FI
Voi olla apua myös muiden kuin rakentamiseen liittyvien asioiden hahmottamisessa. Näitä SADe-projektin juttuja on myös muille hallintokunnilla http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/03_uutiskirjeet/0612_sade.jsp
terv. plp
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Päivin kommentein perusteella minulle vahvistui se käsitys, että mitä datasta kannattaisi koneellisesti etsiä olisi kaikki mahdollinen sijaintiin ja paikkaan liittyvä tieto ja rakentaa siitä indeksi Diaarien rinnalle. Jyväskylässä on sisäisessä käytössä sellainen systeemi, jossa saa kartalle “mitä tahansa” yhteensä yli 300 layeriä ja jos kliksuttelee vaikkapa jotain Harjun kaavahanketta, niiin se näyttää Harjun alueesta tehdyt ympäristöselvitysraporti PDF:nä sen takia, että ne liittyvät samaan sijaintiin, vaikka ne on tehty ajallisesti hyvin eri aikoina ja eri virastojen toimesta.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tuo kuulostaa fiksulta. Tuota esimerkkikokousta vilkaisemalla aika monissa asioissa tuntuu olevan paikka tunnistettavissa. Esim:
- Myllypuron tonttien 45156/7 ja 8 (Vartiokylä) vuokrausperusteet
- Mellunkylän Linnanpellon omakotitonttien… vuokrausperusteet
- Vallilan siirtolapuutarha-alueen ja katualueen asemakaavan hyväksyminen…
- Vallilan katu- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Hermannin ja Vallilan puisto- ym. alueiden, Toukolan…
- Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Lallukantien ja Ranckenintien uuden asuntoalueen esirakentamiseen
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tuli mieleen diaarien ja sijainnin lisäksi kolmas ehdokas indeksointiperiaate – nimittäin rata. Olisi siis hirveän hyödyllistä jos asioita voisi ryhmitellä budjettivaikutuksen mukaan.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Budjettivaikutukset ovat usein hyvin epämääräisiä, mutta sinänsä, jos ottaa ihan teknologiaorientoituneen näkökulman todellisuuteen, niin tekstimassasta voisi automaattisesti poimia nimien (henkilö/paikka) lisäksi myös numeerisia entiteettejä, joita voisi automaattipoiminnan jälkeen vaikka manuaalisesti rikastaa, eli tarkoittaako tämä 36 238€ nyt toteutuneita kuluja asiasta x, hyväksytyn tarjouksen hintaa, vai kenties jotain ennustetta.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Kannattaa muistaa, että päätöksentekoa on muukin kuin viralliset valtuuston ym. päätökset. Kuntalaiset äänestävät jaloillaan ja lompakollaan heille tärkeistä asioista, ja joskus kunnan päätöksenteolla ei tähän voi vaikuttaa mutta joskus voi paljonkin. Itse näenkin päätöksenteon aina laajempana kokonaisuutena, jossa kaikkien eri päätöksentekijöiden ja heidän vallassaan olevien päätösten tunnistaminen on yksi tärkeä vaihe kokonaisuuden ymmärtämisessä. Opasnet http://fi.opasnet.org yrittää tarjota työkaluja sellaisiin tarkasteluihin, jotka eivät rajoitu esim. valtuuston tai muun yksittäisen orgaanin tekemisiin ja siihen liittyviin asiakirjoihin, vaan katsotaan laajasti asiaan vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä. Meillä on tästä asiasta projekti menossa, josta voi hyvinkin löytyä yhtymäkohtia tähän Helsingin hankkeeseen: http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu .
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Olen ollut HRI puitteissa mukana tekemässä teknisen puolen esiselvitystä mitä AHJO avaaminen voisi vaatia. Esim. päätöksentekoprosessi ja XML:n sisältämät metatiedot diaarinumeroineen ovat toki merkityksellisiä mutta silti ensi vaiheessa olisi nyt tärkeintä löytää malli millä prosessin käyneet julkiset XML-dokumentit voitaisi saada AHJO:sta ulkopuolelle samalla tavoin kuin ne ovat nyt julkaistu hel.fi-portaalissa PDF ja HTML muodossa. Tämän jälkeen ne olisivat kehittäjille ystävällisessä muodossa rajapinnan kautta käytettävissä.
Nyt olisikin hyvä jos nimenomaan kehittäjäporukka voisi kommentoida olisiko ao. kaltainen malli järkevä. Pääpiirteissään nykyinen rajapinta/julkaisumalli AHJO:sta toimii näin ja samalla periaatteella voitaisiin rakentaa myös kehittäjä API:
1. AHJO järjestelmä pushaa web-service rajapinnan kautta dokumenteista id:t erillisille web-julkaisu palvelimelle. Näiden tunnisteiden avulla vastaanottava portaali hakee aineistot PDF ja HTML muodossa ja julkaisee ne.
2. Web-portaalipalvelimen lisäksi samantyyppistä rajapintaa käyttäen lähetettäisi tunnisteet myös xml-dokumentteihin jonka perusteella uusi erillinen systeemi voisi hakea ja tallentaa ne omaan tietokantaansa. Kuormantasaus ja muista syistä johtuen olisikin varmasti tärkeää että nimenomaan tällainen välisysteemi tarjoilisi dokumentteja eikä niitä haeta AHJO:sta suoraan.
3. Tämä erillinen palvelin toimisi siis proxyna/cachena/dokumenttitietokantana joka tarjoisi JSON- tyyppisen rajapinnan ulos. Hyvä esimerkki hyvin dokumentoidusta ja saman aihealueen JSON-rajapinnasta on esim. Helsinki Opendata videorajapinta http://open.helsinkikanava.fi/technical2.html
Mielestäni yo. mallin etuna olisi a) voidaan hyödyntää pitkälti samaa push-rajapintaa web-service rajapintaa millä jo nyt dokumentit AHJO:sta julkaistaan ulos b) kehittäjäystävällisen rajapinnan voisi rakentaa täysin AHJO-järjestelmän ulkopuolella joka todennäköisesti kevyempi ja nopeampi tapa toteuttaa
Tuon JSON-rajapinnan määrittely olisikin ehkä se ensimmäinen konkreettinen vaihe edetä ja selkeä dokumentoitu vaatimus systeemille. Tällaisiin rajapintoihin saattaisi jopa löytyä hyviä referenssimalleja. Olisiko tässä juurta mistä lähteä rakentamaan AHJO avaamista kehittäjille?
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Tuo rajapinnan luonnostelu kuulostaa hyvältä lähestymistavalta. Yksi idea, miten tuota voisi työstää, olisi rajapinnan dokumentaation kirjoittaminen.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Petri, tämä keskustelu on ollut todella mielenkiintoinen, mutta en ole ehtinyt seurata riittävällä tarkkuudella, olisiko mahdollista saada tästä keskustelusta jokin välitiivistelmä?
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Joo – työstän tänään ja huomenna yhteenvetoa maanantaiksi ja luonnostelen mahdollista rajapintaa. Toivottavasti sitäkin porukka kerkeäisi vielä kommentoimaan.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Mainittuun Henkilötieto-yksityisyydensuoja-ongelmaan voi lähestyä ohjelmallisesti. Kun toivoin yleistä anynymisaattori-softaa, Teksti sisään, anonymisoitu teksti ulos, Ville Oksanen heitti linkin toteutukseen http://juerkkil.iki.fi/ahip/ joka tekee tuon. Softa on GPL:n alla, jatkokehitys toistaiseksi hämärän peitossa. Demo ei toimi näköjään enää mutta sourcet ladattavissa.
http://juerkkil.iki.fi/ahip/
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Loistava pointti. Tosin toi on vielä aika epäkypsää teknologiaa ja toivoisi jonkun muun verifioivan toimivuutta ja jatkokehittävän.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Joo, ei tietenkään sellaisenaan, mutta algoritmin tutkiminen varmasti helpottaisi lopullista toteutusta.
Ihanteellisesti syöttövaiheessa olis henkilönimillä oma elementtinsä jolloin ne saisi raakattua pois, mutta ihan äkkiä tuskin tähän päästään. Tai ehkä turvallisinta olisi että viitattaisiin vain asiakohtaisella henkilönumerolla ihmiseen ja nimet säilytettäisiin erikseen kaupungin sisäisessä järjestelmässä, silloin ei vahingossakaan yksityisiä henkilötietoja vuotaisi ulos.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Joo ja algoritmiahan voisi käyttää joka tapauksessa varoittamaan Ahjon käyttäjiä, jos näyttää, että anonymisointia vaativia tietoja on menossa julkiseen jakoon.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Linkkivinkkinä QXmlEdit, kiva apuväline noiden XSD-skeemojen ja XML-tiedostojen ihmettelyyn: http://code.google.com/p/qxmledit/
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Nöyrä kiitos!
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Ei muuten oikeen vaikuttanu OSX-käyttäjän valinnalta – ei tukea. Asentaminen näytti niin pahalta, etten viittiny ees kokeilla.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Sen sijaan että JSON rajapinnan väliin tarjoava ratkaisu tehdään “nollasta” niin kannattaisi varmaan miettiä esim. Elasticsearch tyyppistä avoimen lähdekoodin ratkaisua joka tarjoaa skaalautuvan multitenant arkkitehtuurin ja NoSQL DB tuen (ei rajautuisi esim. vain AHJO:on vaan voisi syntyä yleisempi ja avoimempi arkkitehtuuri johon myös muita dokumentinhallintaratkaisuja voidaan liittää ja kun dokumentoidaan avoimesti niin oppeja voidaan hyödyntää laajemmin). Vaikka elasticsearch on alunperin hakukoneeksi tehty niin sitä käytetään myös tietokantana/datastorena. Toki tämä ratkaisu vaatii aina jonkunlaisen ohjelmiston jolla data ajetaan sisään/synkronoidaan mutta sen jälkeen olisikin yksi vakiotapa päästä dokumentteihin. Plussana esim. elasticsearchissa täysiverinen API:n kautta toimiva haku joka varmasti juuri dokumenttien kanssa pelatessa aika oleellinen. Ja itse tallennus voi ymmärtääkseni tapahtua niin lokaalisti kuin esim. pilveen.
Valitettavasti en itse pääse työpajaan paikalle mutta tässä nyt tällainen yksi arkkitehtuuritason ajatus. Alla pari linkkiä josta pääse tutustumaan jos tuo ei tuttu. Muitakin ratkaisuja varmasti on mutta lähinnä ajatus tärkein ja ainakin tässä aika vakuuttava joukko ominaisuuksia joita tämän tyyppiseltä järjestelmältä olisi hyvä vaatia.
http://www.elasticsearch.org/
http://elasticsearch-users.115913.n3.nabble.com/ElasticSearch-as-a-database-td2948572.html
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Iso kiitos tuosta ElasticSearch-linkistä! Tekee mieli testailla tuota Punakynän kanssa jossain vaiheessa.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Hienoa jos tästä oli iloa
Törmäsin tähän HRI:ssäkin metatietokantana käytössä olevan CKAN ohjelmiston yhteydessä, jossa ElasticSearchia hyödynnetään luomaan data API /preview tietoaineistoille. Tässä tosiaan voisi olla potentiaalia myös päätösasiakirjojen/dokumenttien varastona, mutta vaatii aiheeseen perehtymistä. Tuossa linkki miten CKAN käyttää sitä esimerkkien kera http://ckan.org/2012/03/27/ckan-datastore-and-data-api/
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Olisko kiinnostusta kokeilla tota, jos ja kun saadaan laajempi XML-dumppi? Sormet syyhyää
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
Koostin tästä ketjusta käyttötarinoita. Kommentoikaa, lisätkää ja priorisoikaa.
1 vuosi, 2 kuukautta sitten Ilmoita asiaton kommentti
10.12.2012. mahdollisesti valitaan Helsingin kaupungin hallituksen valitsemat demokratiapilotit.
Saisko äänestyskäyttäytymisestä dataa ja näyttäviä sovellusohjelmia, joilla voitaisiin todentaa että valintoja ohjasi poliittinen puoluekuri, jonka olemassaolosta sovittujen kilpailuraamien puitteissa ei kuitenkaan perinteisiin nojautuvan maantavan mukaan mainittu.
Tässä oma ehdotukseni: Lauttasaari itsenäiseksi kunnaksi. #==> Voidaan paremmin. http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/29/lauttasaari-itsenaiseksi-kunnaksi-voidaan-paremmin/
6 kuukautta, 1 viikko sitten Ilmoita asiaton kommentti