Avoin paikkatieto on arvotavaraa

Paikkatietoasiantuntija Antti Aholan suosikkityökalu ArcGIS:illä numerodata muuttuu kartoiksi niin töissä kuin vapaa-aikana.

Datan avaajat janoavat palautetta siitä, missä heidän julkaisemiaan tietoja hyödynnetään. Nyrkkisääntö taitaa kuitenkin olla, että mitä arvokkaampaa tieto hyödyntäjälleen on, sitä vähemmän sen hyödyntämisestä puhutaan. Myöskään paikkatietoasiantuntija Antti Ahola ei suostu hiiskumaan sanaakaan asiakasprojekteistaan. “Työpalaverit alkavat aika usein salassapitosopimuksen allekirjoittamisella”, Antti Ahola paljastaa.

Avointa paikkatietoa on nykyisin hyvin tarjolla, kiittelee Antti Ahola. Hän huomasi, että esimerkiksi kultaa voi etsiä kotisohvaltaan käsin Geologian tutkimuskeskuksen avoimia datavarantoja penkomalla. Vastaan tuli niin geologien käsin kirjoittamia muistiinpanoja vuosikymmenten takaa kuin tuoreita kultakaivosvarauksia Valkeakoskelta.

Aholan Geosprint Oy:n tärkeimpiä asiakkaita ovat yksityisen sektorin yritykset. Esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöala, pankit ja vähittäiskauppa hyödyntävät avoimia paikkatietovarantoja tehokkaasti. Muun muassa HRI:n datakatalogista löytyvät tietovarannot ovat ahkerassa käytössä. “Datasta on aivan hirveästi hyötyä”, hän vahvistaa.

Vapaa-ajan paikkatietoprojekteistaan Ahola sen sijaan kertoo mielellään. Yksi niistä ylitti uutiskynnyksen heinäkuussa 2017, kun Helsingin Sanomat uutisoi, miten Antti Ahola muutti vanhat ilmakuvat kolmiulotteisiksi. Aholan visualisointi näyttää lintuperspektiivistä, miltä Helsinki näytti vuonna 1943 ja miten kaupunki on nykypäivään tultaessa kehittynyt.

“Oli hienoa nähdä ensi kertaa vuoden 1943 Helsinki hyppysissään, päästä tutkimaan sitä ja lentelemään ympäri kaupunkia. Ajattelin heti, että tämän jaan kyllä kaikille.”

Työkalutkin ovat samat kuin yritysprojekteissa. Historiallinen Helsinki -visualisointia voisi helposti luulla kuukausien projektiksi, mutta Ahola kertoo, että se syntyi hänen suosikkityökalullaan ArcGIS-ohjelmistolla yhdessä illassa. Kaikki tarpeellinen data, vuoden 1943 ilmakuva ja kaupungin 3D-malli, löytyvät suoraan HRI:n datakatalogista.

Ilmaisohjelmistolla alkuun

Vuoden 1943 virtuaali-Helsinki syntyi suodattamalla Helsingin 3D-kaupunkimallista pois kaikki vuoden 1943 jälkeen rakennetut rakennukset. Jäljelle jääneen vanhan rakennuskannan julkisivutekstuureineen Ahola sijoitti vuoden 1943 ilmakuvan päälle ja muutti rakennusten värit mustavalkoiseksi. ArcGIS Online -työkalun uusien 3D-ominaisuuksien ansiosta käyttäjä voi lennellä ympäri kaupunkia ja verrata vierekkäisten kuvien avulla, miten kaupunki on 70 vuodessa muuttunut. “Sovellus syntyi pelkästään ArcGIS:iä klikkailemalla, ilman riviäkään koodia.”

Aholan Helsinki 1943 -sovelluksella voi vertailla sodanaikaista Helsinkiä nykypäivään lintuperspektiivistä käsin.

Aholan suosikkisofta, vuonna 1999 esitelty ArcGIS, on paikkatieto-ohjelmistojen markkinajohtaja. “Selaimella toimivalla online-ilmaisversiolla pääsee jo pitkälle avoimen datan pyörittelyssä. Jos töillään aikoo tienata rahaa, pitää tietysti hankkia maksullinen lisenssi”, Ahola kertoo.

Yksi ohjelmiston parhaista ominaisuuksista on, että se osaa lukea tietoja suoraan kaupunkien WMS- ja WFS-paikkatietorajapinnoista. “Esimerkiksi Helsingin uusimmat ilmakuvat voi hakea suoraan kaupungin WMS-rajapinnasta. Sitten minulla voisi olla vaikka Helsingin päiväkotien osoitteet Excel-tiedostossa. Raahaan ne vain kartalle, ja visualisointi on valmis”, Ahola selittää.

Liikenneviraston avoimena datan julkaistuista vuoden 2015 onnettomuustiedoista syntyi hirvikolarikartta.

ArcGIS:ssä tehtyjä interaktiivisia karttoja voi jakaa helposti, postata Facebookiin tai upottaa kartan omalle verkkosivulleen. “ArcGIS.com:issa on myös tosi paljon avointa dataa jo valmiina. Jos tarvitsee esimerkiksi maailmankarttoja, niitä löytyy palvelusta.”

Oma blogi työnäytteitä täynnä

Kuka?

Antti Ahola s. 1983
Koulutus: DI, Aalto-yliopisto, Geoinformatiikka
Työpaikka: Geosprint Oy, perustaja, paikkatietoasiantuntija

Avoimen datan suosikkityökalut1. ArcGIS-paikkatieto-ohjelmisto
2. Python “Exceliä tulee käytettyä tausta-analyyseissä aina vain vähemmän.”
3. Kynä ja paperi “iPad-kauden jälkeen käytän jälleen kynää ja paperia suunnittelussa.”

Mitä tehnyt avoimella datallaKymmeniä ArcGIS-paikkatietoanalyyseja Paikkatieto-opas-blogissa.

Mikä data kiinnostaisi ”Verorahoin kerättävä Tilastokeskuksen ruututietokanta, jossa on tietoja Suomen asukasrakenteesta, koulutuksesta, asumisesta, tuloista ja työpaikoista 250 x 250 metrin ruuduittain, olisi hyvä saada avoimeksi dataksi. Se on tällä hetkellä maksullinen, konsulttikäytössä ehkä 10 000 euron hintainen.”

Mac, Windows vai Linux Windows ja Linux

Terveiset HRI-palvelulle ”Tosi paljon kiitoksia! Teette superhyvää työtä. Kartantekijälle avoin data on loistavaa polttoainetta.”

Antti Aholan Paikkatieto-opas-blogi

Aholan pitämästä Paikkatieto-opas-blogista on helppo päätellä, että Aholan perheessä on päiväkoti-ikäisiä lapsia. “Onko päiväkoteja tarpeeksi” ja “Leikkipuistottomat lapset” -kartat näyttävät havainnollisesti, miten lasten lukumäärä ja palvelujen tarjonta eri puolella pääkaupunkiseutua kohtaavat.

Aholan paikkatietoblogissa on kymmeniä postauksia, jotka näyttävät kartalla, miten yritystuet jakautuvat eri alueille, missä Suomessa on kultaa tai onko Helsingissä tarpeeksi parkkipaikkoja. Joka postauksessa myös kerrotaan, mitä avoimia datalähteitä visualisointi käyttää ja miten analyysi on syntynyt.

Aholan blogi innostaa sukeltamaan paikkatiedon maailmaan. Avointa dataa on tarjolla, työkalut ovat helppokäyttöisiä, eivätkä koodaustaidot ole välttämättömiä. Hyötyä ohjelmointiosaamisesta kuitenkin on, erityisesti datan esikäsittelyssä. “ArcGIS ja Python on hyvä yhdistelmä. Pythonilla teen tausta-analyysit, ArcGISillä karttavisualisoinnin. Esimerkiksi maanmittauslaitoksen kiinteistörajat on julkaistu avoimena datana, mutta data koostuu noin 40 000 erillisestä tiedostosta. Niiden yhdistämiseksi tarvitaan Pythonia.”

Maailmaa parantamassa

Aholan blogin alaotsikko on Maantieteen soveltaminen lääkitsee hyvinvointia. “Olen kyllä vahvasti sitä mieltä. Ja avoin data on välttämätön komponentti tässä.”

Faktapohjaiseen päätöksentekoon uskovaa Ahola ilahduttaa aina, kun hänen blogiaan luetaan. Esimerkiksi syyskuisen liikenneturvallisuustempauksen aikaan moni turkulaisvanhempi kävi tutkimassa kotikulmiensa vaaranpaikkoja Aholan Suomen vaarallisimmat koulumatkat -blogauksen kartalta. Espoon varhaiskasvatusjaosto taas kuuluu kaivanneen Onko päiväkoteja tarpeeksi -kartan kaltaisia analyyseja oman suunnittelunsa pohjaksi.

Ahola arvelee, että kuntasektorilla on vielä paljon tekemistä paikkatiedon hyödyntämisessä. “Ilmeisesti tilanne on se, että kuntien päätöksenteossa ei ole tällaista dataa käytössä. Se on harmi.”

Nykyisillä työkaluilla tietotekniikkaa pelkäämätön voi laatia analyysejä itsekin. Ja jos omat taidot eivät riitä, voi avuksi kutsua paikkatietoalan asiantuntijan. “Se ei ole ollenkaan niin vaikeaa tai kallista kuin moni kuvittelee”, Ahola mainostaa.

Kategoriat
avatar
Kirjoittaja
Petja Partanen
1 kuukausi sitten
Sähköposti-ilmoitus kommenteista: tilaa tai peru tilaus