HRI:n väki kävi kuulostelemassa avoimen tiedon kansainvälisiä kuulumisia heinäkuisessa Berliinissä.

Open Knowledge Foundation -järjestön organisoima Open Knowledge Festival järjestettiin tänä vuonna keskellä helteistä heinäkuuta Berliinissä teemalla Open minds to open action. Nyt toista kertaa järjestetty OKFestival on maailman suurimpia avoimen tiedon tapahtumia. Ensimmäisen kerran vastaava tilaisuus järjestettiin kaksi vuotta sitten Helsingissä. Avoimen tiedon kansainvälisiä kuulumisia olivat ammentamassa HRI:n Tanja Lahti, Hami Kekkonen, Kalle Uutela ja Jami Pekkanen.

Saavuimme Berliiniin tiistaina 15.7.2014 lähes samaan aikaan maailmanmestaruuden juuri voittaneen Saksan jalkapallomaajoukkueen kanssa. Heille järjestettyjen juhlallisuuksien johdosta joukkoliikenne oli keskusta-alueella pitkälti pois käytöstä, joten pääsimme tutustumaan Berliiniin kävellen. Erotuimme hyvin isänmaanhenkisesti pukeutuneista paikallisista tallustamalla täysin päinvastaiseen suuntaan kuin kaikki muut.

Ensimmäisenä päivänä osa meistä ehti ennen varsinaista avajaistilaisuutta osallistua Suomen Saksan-instituutin järjestämään verkostoitumis- ja yhteistyötyöideointitilaisuuteen, joka pidettiin instituutin tiloissa. Saksan-instituutin tehtävänä on luoda ja tukea suomen- ja saksankielisten välistä yhteistyötä eli Saksan-kuvioissa voi hyvin tukeutua heidän osaamiseensa.

Hyödyllisiä pikkusessioita

Keskiviikko vietettiin tiiviisti festivaalipaikalla Kulturbrauereilla, jossa tarjolla oli sekä keynote-puheenvuoroja että lukuisia rinnakkaisia sessioita liittyen niin avoimeen dataan, demokratiaan, tieteeseen kuin kulttuuriinkin.

Tanja kävi kuulemassa, miten eri puolilla maailmaa lähes 30 eri maassa on tähän mennessä avattu julkishallinnon dataa. Oli mielenkiintoista kuulla, mitä niin Jamaikalla kuin Keniassakin tapahtuu. Erityisesti mieleen jäi Etelä-Korea, jossa 695 instituuttia on avannut 8 363 datasettiä ja 585 avointa rajapintaa! Kansainvälisesti vertaillen voi todeta, että Suomi on ilman muuta datan avaamisen kärkijoukoissa.

Tanja, Hami ja Kalle osallistuivat mielenkiintoiseen kaupunkien läpinäkyvyyttä käsittelevään tilaisuuteen, jossa pohdittiin avoimen datan ilmiön etenemistä viiden kaupungin, mm. Sao Paolon ja Amsterdamin, vinkkelistä.

Hami kokosi omaan festivaaliohjelmaansa myös useita käytännönläheisiä, mahdollisimman suoraan HRI-työhön liittyviä sessioita. Mielenkiintoisena jäi mieleen Save the Titanic -niminen työpaja, jossa harjoiteltiin henkilötietoja (Titanicin matkustajaluettelo) sisältävän datan anonymisointia ja pohdittiin rajanvetoja henkilötietoja sisältävän datan avaamisessa. Äänentoiston puuttumisen vuoksi erittäin hyödyllisen kuuloiset Can open data go wrong? ja How to teach open data -nimiset sessiot jäivät valitettavan hajanaisiksi.

Tanja ja Jami osallistuvat Code a difference -sessioon, jossa kuultiin Code4American ja -Europen organisoijien näkemyksiä ja kokemuksia kumppanikoodariohjelmasta. Tilaisuudessa oli myös kiinnostavaa kuulla kumppanikoodareina toimineiden kokemuksia. Kumppanikoodareiden työhön on sisältynyt koodaamisen lisäksi paljon ei-teknistä työtä. Kokemukset olivat kaiken kaikkiaan hyviä, vaikka toiminnalle on välillä ollut vaikea löytää rahoitusta. Toiminnan johdosta on syntynyt jo muutamia yrityksiäkin.

Jamin pettymykseksi enemmän tekniikkaan tai ohjelmointiin keskittyviä seminaareja ja workshoppeja oli, tai ainakin löytyi, liian vähän. OKFestin suurin anti olikin hänelle vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa keskustelu tauoilla ja iltaohjelmassa. Mielenkiintoisina projekteina tuli ilmi mm. pyöräilijöiltä avointa dataa joukkoistaen keräävä Bikestorming (hieman samansuuntaista on alustavasti suunniteltu meillä Helsingissäkin), Oulun kaupungin 3D-visualisointi ja C-Base hackerspace.

Iltapuolesta Tanja, Kalle ja Hami osallistuivat vielä ns. viikinkien vapaamuotoinen tapaamiseen, joka järjestettiin tilanpuutteen vuoksi puistossa. ”Nuotiopiirissä” nurmikolla istuskellen oli kiva vaihtaa tietoja ja ideoida mahdollisia yhteistyötoimia yhdessä ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Tämä oli ehkä yksi reissun antoisimmista tilaisuuksista.

Innostavia keynote-puheenvuoroja

Jamille jäi esityksistä erityisesti mieleen keskiviikon keynote-puhuja Patrick Alleyn Global Witness -esittely. Korruption ja rikosten paljastamista ei kovin usein esitellä avoimen datan suoranaisena hyödyntämistarkoituksena, mutta Global Witnessin saavutuksista ja ongelmista päätellen tämäkin voi olla tärkeä sovellusalue.

Torstain keynote-puheenvuorot olivat monien mielestä festivaalien parasta antia. Komissaari Neelie Kroes piti mainion ja kannustavan esityksen ja kehotti aktiivisesti jatkamaan avoimuuden tiellä. Lisäksi hän totesi, että tarvitsemme asennemuutosta joka tasolla, myös komissaarien keskuudessa, jotta pääsemme aidosti eteenpäin.

Torstain toinen keynote-puhuja Eric Hysen Google Civic Innovationista lähestyi avoimen datan ilmiötä ja tarpeita tieinfrastuurin kehittymistä kuvaavan vertauskuvan kautta. Hysen toi esille, että pelkkä avoimuus ei riitä, vaan datan tulee olla myös rakenteellista, lisensoitua ja päivittyvää. Lisäksi hän puhui datan yhteentoimivuuden tärkeydestä sekä kannusti luomaan sovellusten lisäksi yhdessä avoimen datan ekosysteemiä.

Molempien torstain keynote-puhujien esitykset on katsottavissa YouTubessa.

Eturintamassa yhteistyötoimin eteenpäin

Kuten viime vuonna Geneven Open Knowledge Conferencessa, oli jälleen hienoa viettää muutama päivä muiden avoimeen tietoon vihkiytyneiden ihmisten seurassa. Istua auringonpaisteessa syömässä pizzaa ja kuuntelemassa innostunutta, monikielistä puheensorinaa avoimuudesta, saada uutta perspektiiviä omaan työhönsä sekä tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Festivaalien järjestelyt olivat pääosin sujuvia, mutta internet-yhteys oli luokaton, ilmastointi ja äänentoisto olematon ja ilmainen jäätelö loppui kesken.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että maailmanlaajuisesti me Suomessa olemme datan avaamisessa ja myös hyödyntämistoimissa edelläkävijöiden joukossa. Jatkossa yhä keskeisemmäksi ja hyödyntämisen kannalta ratkaisevammaksi asiaksi nousevat yhteiset rakenteet ja standardit datan tuottamiselle ja jakelulle. Näihin liittyen on hyvä harjoittaa kansallisen yhteistyön lisäksi myös kansainvälistä yhteistyötä – molempien ulottuvuuksien osalta mennään eteenpäin niin 6Aika-ohjelman kuin toivottavasti myös Horizon-hankkeiden muodoissa.