Kaupungin päätökset avoimena datana

HRI_STILL_005_FIN

Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne uudistuivat 1.6.2017. Samaisena päivänä järjestetyn, kevätkauden viimeisen avoimen datan avokonttorin teemana oli Helsingin kaupungin päätöksentekodata. Avokonttorissa esiteltiin kaupungin päätösrajapintaa ja ideoitiin uudenlaisia tapoja käyttää dataa.

Helsingin johtamista ja hallintoa tukevat monet järjestelmät, joista keskeisimpiä on päätöksentekojärjestelmä. Helsingissä kaikki päätökset valmistellaan ja käsitellään vuonna 2011 käyttöön otetussa Ahjo-nimisessä tietojärjestelmässä, jota käyttävät tuhannet kaupungin viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt. Kun koko päätöksentekoprosessi hoidetaan yhden järjestelmän sisällä, ei päätöksenteossa tarvita periaatteessa lainkaan papereita.

Kaupungin päätökset on jo pitkään julkaistu PDF-muodossa kaupungin verkkosivuilla, mutta vuodesta 2013 alkaen päätöksentekojärjestelmän sisältö on ollut julkisilta osiltaan saatavilla myös avoimena datana Open Ahjo -rajapinnan kautta.

3 kuukautta, 1 viikko sitten
2

Avoin data helpottaa parkkipaikan löytämistä

059.jpg_103

Varsinkin keskustassa vapaata pysäköintipaikkaa etsiessä saa usein kiertää korttelin jos toisenkin. Kun tiedot maksetuista pysäköintipaikoista saa piakkoin avoimena datana yhden järjestelmän kautta, voidaan parkkipaikkojen perässä tapahtuvaa korttelirallia vähentää ja paikan löytämistä helpottaa erilaisilla sovelluksilla.

Vuosi sitten avoimen datan avokonttorissa ideoitiin, miten yhteen järjestelmään kerätyillä pysäköintimaksutiedoilla saataisiin luotua näkymää kaupungin pysäköinnin kokonaistilanteeseen. Pohdittiin, missä muodossa data olisi hyvä tarjota ja mitä ominaisuustietoja erilaisia palveluja varten tarvitaan. Vuoden aikana suunnitelmista on edetty käytäntöön ja pysäköintitietoja tarjoava rajapinta julkaistaan parin kuukauden sisällä.

Tulevaa pysäköintirajapintaa esiteltiin toukokuun avoimen datan avokonttorissa kaupunkisuunnittelumessujen yhteydessä.

3 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Helsingin Luontotietojärjestelmän dataa avattu

luontotietojarjestelma

Helsingin ympäristökeskus on avannut Luontotietojärjestelmän aineistoja avoimena datana. WFS-rajapinnassa on yli 20 aineistoa, mm. luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, arvokkaat kasvikohteet, arvokkaat geologiset kohteet, tärkeät lepakkoalueet, liito-oravien ydinalueet, purot ja lammet.

Luontotietojärjestelmästä on yleisöversio ja virkaversio. Avatut aineistot ovat Luontotietojärjestelmän yleisöversion aineistoja, joihin voi tutustua Helsingin karttapalvelussa. Luontotietojärjestelmän virkaversion tietoja käytetään Helsingissä mm. maankäytön, rakentamisen, luonnonhoidon ja luonnonsuojelun suunnittelussa. Yleisöversiosta ja avoimena datana julkaistusta aineistosta on osa kohteista ja niiden tiedoista suodatettu luonnonsuojelusyistä pois.

Ympäristökeskus toivoo nyt avattuja luontoaineistoja hyödynnettävän esimerkiksi luontoretkeilyyn, liikkumiseen ja opetukseen liittyvissä sovelluksissa.

3 kuukautta, 3 viikkoa sitten
0

Helsingin kaupungin resurssienvarausrajapinta vuoden 2016 paras data-avaus

medal-2163457_1920

Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimia datoja tarjoavan HRI-palvelun ohjausryhmä on valinnut vuoden 2016 parhaaksi data-avaukseksi Helsingin kaupungin resurssienvarausrajapinnan. Lisäksi kunnianmaininnan saavat Espoon kaupungin liikennetiedotepalvelun rajapinta ja Vantaan avoimet työpaikat -rajapinta.

Helsingin kaupungin resurssienvarausrajapinta (ns. Respa API) on kaupungin tilojen ja muiden resurssien varaamiseen soveltuva avoin rajapinta. Respa-rajapintaa hyödynnetään jo Varaamo-palvelussa, joka mahdollistaa eri virastojen hallinnoimien tilojen varaamisen. Ohjausryhmä arvostaa Helsingin kaupunginkanslian avaamaa Respa-rajapintaa erityisesti sen ainutlaatuisuuden ja laajan hyödyntämispotentiaalin takia. Lisäksi rajapinnan lähdekoodi on vapaasti edelleen hyödynnettävissä eli ratkaisu on monistettavissa muihin kaupunkeihin.

4 kuukautta, 1 viikko sitten
0

Helsingin 3D-kaupunkimallit käyttöön!

3dmalli

Senaatintori tuomiokirkkoineen ja yliopiston päärakennuksineen. Kiehtovaa liitelyä Helsingin tuttujen ja tuntemattomien tienoiden yllä. Suunta kohti kotipihaa – miltä se näyttää kaupungin uudessa 3D-mallissa? Jo pelkkää mallia jaksaisi tutkailla tuntikausia. Vaan mitä kaikkia mahdollisuuksia malli tarjoaakaan, kun se on julkaistu avoimena datana ja sitä saa hyödyntää vapaasti osana omia projektejaan?

Helsingin kaupunki julkaisi vuoden 2016 lopussa koko kaupungin kattavat 3D-kaupunkimallit: älykkään semanttisen kaupunkitietomallin ja visuaalisesti korkeatasoisen kolmioverkkomallin. Mallit tarjoavat huikeita mahdollisuuksia kaupunkitiedon analysointiin ja visualisointiin esimerkiksi vaihtoehtoisten energianlähteiden käytön mahdollisuuksista, kasvihuonekaasupäästöistä tai liikenteen ympäristövaikutuksista.

7 kuukautta, 1 viikko sitten
0

Tietoa Suomesta avoimen rajapinnan kautta monella kielellä

Infopankki_logo

Infopankki.fi-verkkosivuston tekstisisällöt on avattu kaikkien hyödynnettäväksi avoimen rajapinnan (API) kautta. Sivustolla on maahanmuuttajille tärkeää tietoa lupa-asioista, työelämästä ja yrittäjyydestä, suomen kielen opiskelusta, asumisesta ja elämästä Suomessa. Kaikki palvelun 12 kieliversiota ovat saatavilla rajapinnan kautta. Infopankin laajuus on noin 3 500 verkkosivua.

– Toivomme, että Infopankin materiaalista tehdään maahanmuuttajien tiedontarpeita palvelevia sovelluksia eri kielillä. Esimerkiksi kiinankielinen sovelluskehittäjä voi tehdä sovelluksen, josta käyttäjä saa helposti kiinaksi tarvitsemansa tiedon Suomesta, sanoo päätoimittaja Eija Kyllönen-Saarnio Helsingin kaupungilta. Avoimen rajapinnan kautta Infopankin tietoja voi myös näyttää muissa palveluissa.

7 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Avoin energiatieto. Ketä kiinnostaa?

voimala4703.jpg

Kysyimme yrityksiltä vuonna 2016, mitä energiatietoa kaupungin tulisi tarjota avoimena datana. Haastateltavaksi valikoitui energia-alan start-upeja, pari isompaa sensoroinnin ja talotekniikan parissa toimivaa yritystä ja tutkimus- ja edunvalvontaorganisaatio (yht. n. 10 haastattelua/keskustelua). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää, mikä energiatieto olisi hyödyllisintä ja mitä energiatietoa jo hyödynnetään.

Kaikenlainen energiatieto kiinnosti yrityksiä, mutta eniten hyödyntämismahdollisuuksia on yritysten mielestä energiankulutustiedossa: kaukolämpö, kiinteistösähkö, käyttäjäsähkö ja vesi. Kaupungin rakennuskannan energiankulutustietoa toivottiin avoimena datana kuukausitasoisena tai tarkempana datana. Mitä tarkempaa dataa, sitä tarkempia analyysejä pystytään tekemään esimerkiksi siitä, miten rakennus reagoi ulkolämpötilaan.

7 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Julkisia tiloja vapaana! Integroi tieto palveluusi?

Vallilan_kirjasto

Kaupungeilla on paljon julkisia tiloja – esimerkiksi Helsingin kaupungilla on kolmisentuhatta rakennusta. Julkisten tilojen käyttöä voisi olla mahdollista tehostaa, kunhan tiloista ja niiden varauskäytännöistä olisi saatavilla tietoa. Nyt tämä on mahdollista, sillä Helsingin kaupunki on avannut Respa API -nimisen resurssienvarausrajapinnan, joka tarjoaa tietoa kaupungin tiloista ja niiden varaustilanteesta.

Vuoden 2017 ensimmäisessä Helsinki Loves Developers avoimen datan avoimessa konttorissa paneuduttiin kaupunkien julkisista tiloista saatavissa oleviin tietoihin ja tilojen varaamismahdollisuuksiin. Avokonttorin lopuksi osallistujat ideoivat, miten tietoa vapaina olevista tiloista voisi kerätä ja millaisiin palveluihin tietoja voisi käyttää.

7 kuukautta, 2 viikkoa sitten
0

Uuden sukupolven kaupunkitietomallit Helsinkiin

3dmalli

Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina maailmassa yhtäaikaisesti käyttöön kaksi koko kaupungin kattavaa uuden sukupolven 3D-kaupunkimallia: älykkään semanttisen kaupunkitietomallin ja visuaalisesti korkeatasoisen kolmioverkkomallin. Mallit julkaistaan avoimena datana.

Semanttinen kaupunkitietomalli on enemmän kuin kolmiulotteinen kuva tietokoneen näytöllä. Mallin kohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone ymmärtää esimerkiksi, mitkä osat kuvaavat rakennuksen kattoa tai seiniä. Tietoa tarvitaan, kun määritetään vaikkapa aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksia kaupungin rakennusten katoilla.

”Helsinki on Pohjoismaissa ensimmäinen kaupunki, joka on tehnyt älykkään, semanttisen mallin koko alueeltaan. Helsinki tiivistyy, ja tarvitaan uusia työkaluja esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnitteluun, vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sekä myös päätöksenteon tueksi”, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoo.

9 kuukautta, 3 viikkoa sitten
0

Turvallisuutta ja terveyttä avoimella datalla

pelastuslaitos

Turvallisuus ja onnettomuuksien välttäminen on meille kaikille tärkeää. Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee joka päivä arvokasta työtä yli 620 000 helsinkiläisen ja kaikkien kaupungissa vierailevien turvallisuuden puolesta. Mutta voisiko arkemme olla vieläkin turvallisempaa avointa dataa hyödyntäen? Entä voisiko pelastuslaitoksen aineistoja käyttää osana jotain aivan muuhun liittyvää palvelua?

Helsinki Loves Developers avoimen datan avokonttorissa 17.11.2016 keskusteltiin ja ideoitiin, miten avoin data voisi edesauttaa kaupungin turvallisuutta ja onnettomuuksien ehkäisyä. Avokonttorissa esiteltiin pelastuslaitoksen neljä ydinprosessia ja pohdittiin yhdessä, voisivatko jo avatut tietoaineistot tai pelastuslaitoksen datan avaaminen tuoda toimintoihin lisäarvoa tai edesauttaa uudenlaisten, turvallisuutta edistävien palvelujen syntyä.

9 kuukautta, 4 viikkoa sitten
0
1 2 3 4 5 6